torstai 16. huhtikuuta 2015

Koti kuin vaahtokarkki

Laurinkujalta Varkaudesta löytyy varsinainen vaahtokarkkikoti! Vaaleassa, 1939 rakennetussa talossa on paljon alkuperäisiä ratkaisuja ja siustus henkii nukkekotimaista tunnelmaa. Talo on ollut Sadun ja Eliaksen 7 vee koti nelisen vuotta.

Kun astuu sisään, jo eteisessä on voimakas tunne siitä, että tämä koti ei ole normikoti. Vaaleanpunainen ja pinkki iskee silmään ja tulee sellainen mukava, kotoinen fiilis.


          Nätit ruutuikkunat tuovat valon sisään ja pinkit yksityiskohdat tulvahtavat esiin.



Tossutkin ovat sävy sävyyn. Yläkerta on vielä vaiheessaan ja odottaa remonttia. Tosin etukäteen kerättyjä huonekaluja ja muuta mukavaa on jo ihan tarpeeksi:) Ruusutapetitkin on haaveissa...





Keittiössä on maalaisromanttinen tunnelma. Hauskat pyöreät pitsimatot on virkannut Sadun taitava työkaveri. Tosi persoonalliset!





Inspiraatioita tähän kotiin ovat antaneet sisustuslehdet, kirjat, kirppikset, omat ja ystävien aarrevarastot. Satu on impulssiostaja, parhaat löydöt tehdään usein sattumoisin ja tunteella.





Ruututapetti on tilattu nettikaupasta ja sopii mainiosti kokonaisuuteen. Sadulla on aikamoinen kokoelma ystäviltä saatuja "tuliaisia" ja muistoja. Ne ovat tärkeitä, esillä, ja muistuttavat joka päivä ystävien merkityksestä Sadun ja Eliaksen elämässä.


Pikkuruiset lampunvarjostin-valot on ripustettu verhojen reunaan. Ne antavat mukavaa iltavalaistusta pimeään talvikauteen, eikä ne hassummat ole kesäiltoinakaan.


Vanha puuhella on ahkerassa käytössä, vasinkin talvella. Vanha kunnon lämmönlähde ja kaikkihan me tiedämme miten ihanasti hella hauduttaa kunnon kotiruoat.



Niin, sitä vaaleanpunaista! Satu on sairaanhoitaja, kutsumustyössään, mutta sisustaminen on ovi toiseen maailmaan, vaahtokarkkien sävyihin. Ainakin toistaiseksi:) tätä "villitystä" on  kestänyt jo muutamia vuosia. Hyvältä tuntuu ja näyttää!






Taitava työkaveri on näprännyt tämänkin rahin ja maton. "Kuka ihme haluaa tuollaisen rahin?" oli työkaverin aviomies kysynyt ihmeissään nähdessään vaalenpunaisen rahin valmiina. "Minä halusin", nauraa Satu. Ja saamansa pitää!


                 Valoisa lukunurkkaus on hyvä paikka lukea ja selailla vaikkapa sisustuslehtiä.



                          Ukin taskukello on päässyt arvoiselleen paikalle rakkaana muistona.



Ai niin! Onhan tässä talossa vielä kolmaskin asukki, Elviira Ester, joka asuu ruukun puolikkaassa ja tykkää olla takan edessä lämpimässä.


   Okei, mun ruukku ei sit ole vaaleanpunainen, mutta tällä mennään, tuumii Elviira Ester:)


  Vielä vilkaisu makuuhuoneeseen, missä on alkuperäiset pinkopahvit seinillä. Sama tyyli ja tunnelma jatkuu täälläkin.



    Toivottavasti sait tästä keväisiä sisustusinspiksiä ja valonpilkkuja elämään, kuten Satu sanoi.

    Mitäs tykkäsit?

   Minä tykkäsin ja menin heti ostamaan vaahtokarkkeja:)