Kokemusta Potterin tarinoihin ovat antaneet kaksi ensimmäistä kirjaa: Harry Potter ja viisasten kivi ja Harry Potter ja salaisuuksien kammio by J.K. Rowling. Näitä kirjoja luin ääneen kaksosilleni, kun he olivat pieniä. Oikein odotin niitä yhteisiä lukuhetkiä!
Tämä retki oli buukattu netistä ja siihen kuului edestakainen kuljetus keskustan Baker Streetiltä. Matka taittui reilussa tunnissa ja alkuun saatiin studioemäntien yleisesittely ennen kuin esirippu aukesi studion uumeniin, kulisseihin ja Tylypahkan tarkoin varjeltuihin salaisuuksiin.
Sisääntuloaulan seinät ovat täynnä tuttuja hahmoja, erilaista reksviittaa ja roikkuu sieltä
tuttu Weasleyn vanha auton romukin.
Sisään pääsee vain rajattu joukko vieraita kerrallaan, näin varmistetaan, että ruuhkaa ei muodostu ja kaikki pääsevät lähelle kohteita.
Ensimmäisessä kirjassa 11-vuotias Harry saa kuulla olevansa velho ja tutustuu ensimmäistä kertaa velhomaailmaan. Tapahtumat sijoittuvat osittain todelliseen maailmaan, lähinnä Lontooseen ja vierellä elää velhomaailma, joka elää tavallisilta ihmisiltä - jästeiltä - salattuna.
Kun Harryn syntymäpäivä lähestyy, hän alkaa saada kirjeitä tuntemattomalta lähettäjältä. Niissä kerrotaan, että Harry on hyväksytty Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun, sillä hänella, kuten hänen vanhemmillaankin, oli erityisiä taikavoimia. Harry saa tietää, etteivät hänen vanhempansa kuolleetkaan auto-onnettomuudessa, kuten hänelle oli kerrottu, vaan että heidät murhasi paha velho Voldemort, joka oli terrorisoinut taikamaailmaa vuosia aikaisemmin. Voldemort ei kuitenkaan onnistunut tappamaan Harrya, vaan hän menetti ruumiillisen muotonsa ja jätti jälkeensä salaman muotoisen arven Harryn otsaan.
Harry asui ennen taikakouluun menoaan sukulaistensa luona, jotka eivät halunneet kuulla sanaakaan taikuudesta. Kun kutsukirjeitä Tylypahkasta saapui, lopulta sukulaisten olohuone oli tämän näköinen. Hienosti toteutettu.
Sitten astutaan varsinaiseen taikamaailmaan.
Tylypahkaan pääsee Tylypahkan pikajunalla, joka lähtee Lontoon King´s Crossin rautatieasemalta laiturilta 9 3/4. Tosin jästit tuskin sellaista laituria löytävät, mutta studioilta se löytyi:)
Olihan sinne muitakin menijöitä. Asemahalli on niin todellisen tuntuinen.
Viistokujalta Harry osti erilaisia taikakoulun tarvikkeita. Kaikki oli jokaista yksityiskohtaa myöten niin täydellisesti valmistettu, että eipä voinut muuta kuin ihastella! Tässä taikasauvavalikoimaa.
Kirjoja taikuudesta, Tylypahkan oppikirjoja voi ostaa Viistokujan kirjakaupasta. Pimeyden voimilta suojautumista opetti Gilderoy Lochhart, jonka mainos näkyy ikkunasta.
Professori Albus Dumblero oli velhokoulun noitien ja velhojen rehtori. Hän oli myös
Harry Potterin suojelija ja opastaja. Dumblero oli aikansa mahtavin velho ja ainoa, jota lordi Voldemort pelkäsi. Toimisto oli mitä vaikuttavin!
Kalkaroksen taikajuomien oppitunnit olivat kuulemma tummasävyisiä myös siksi, että ne pidettiin linnan pimeissä vankityrmissä. Kaikki kulissit ja yksityiskohdat oli tehty vain elokuvaa varten.
Taikaministeriö on velhomaailman poliittinen elin, joka päättää velhomaailman asioista. Tässä ministeriön valtava kello.
Kolmivelhoturnajaisten tanssiaisten koristelua ja tarjoilua, ihan ylenpalttista !
Vierailu päättyi Tylypahkan ja sen ympäristön esittelyyn. Valtavan kokoinen "pienoismalli", joka nyt sattui olemaan pienen omakotitalon kokoinen, päätti kierroksen elokuvamusiikin siivittämänä.
Uskon, että tämä on Harry Potter-fanien taivas, mutta kohde kiinnostaa myös varmasti kaikkia fantasian ystäviä ja elokuvafriikkejä, jotka ovat kiinnostuneet elokuvan teosta tosi suurella budjetilla.
Kiva reissu. Suosittelen. Päätin katsoa kaikki Harry Potter-elokuvat uudelleen. Ja uskon, että
tämän studiovisiitin jälkeen vähän eri silmälllä.
